Kaipaan yhteyttä

Joskus emme kaipaa ympärillemme enemmän ihmisiä. Kaipaamme yhtä ihmistä, jonka seurassa ei tarvitse olla vähemmän itse.

Yhteyden kaipuu voi olla monenlaista

Se ei aina tarkoita parisuhteen kaipuuta. Joskus kaipaat ystävää, joka ymmärtää. Keskustelua, joka jää mieleen. Kosketusta, joka rauhoittaa. Yhteisöä, jossa saat olla oma itsesi.

Tai vain yhtä ihmistä, jolle voisi sanoa: “Tänään ei ollut kovin hyvä päivä.” Ilman että kaikkea tarvitsee selittää puhki.

Ehkä kaipaat syvempää yhteyttä siihen, mitä jo rakastat. Ehkä joukkoa, jossa tunnet kuuluvasi joukkoon. Tai ehkä kaipaat takaisin yhteyttä itseesi.

Kaipuu ei tee sinusta vajavaista

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä, vaikka osaisi olla myös yksin. Yhteyden kaipuu ei tarkoita, ettet olisi kokonainen. Se kertoo siitä, että jokin sinussa haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi tai kohdatuksi.

Joskus yhteys syntyy pitkästä ystävyydestä. Joskus yhdestä odottamattomasta keskustelusta. Joskus siitä, että uskaltaa ensimmäisen kerran pitkään aikaan sanoa ääneen jotakin todellista.

Pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi: Millaista yhteyttä minä kaipaan juuri nyt? Ja sitten ehkä se vaikeampi kysymys: Uskallanko antaa jonkun tulla lähelle?

Yhteys alkaa pienestä

Sen ei tarvitse alkaa suuresta tunnustuksesta tai siitä, että löydät heti juuri oikean ihmisen. Se voi alkaa viestistä. Katseesta. Kysymyksestä, johon jäät oikeasti kuuntelemaan vastausta.

Ja joskus se alkaa siitä, että annat itsesi tulla nähdyksi hieman enemmän kuin eilen.

Ehkä yhteys ei ala siitä, että löydät oikean ihmisen.

Ehkä se alkaa siitä, että annat itsesi tulla nähdyksi.